Sain hirmuisen siivouspuuskan. Siivosin monta tuntia ja siinä samalla mietin, että pitää odotella täti punaista käymään. TAI siis EN tietenkään odota, mutta jos ja kun se nyt tulee taas kylään, niinkuin usein on tullut, pääsen soittamaan klinikalle. Olo on jotenkin ihan pihalla ja epätietoisen-sekava.

Muistelin sitä kun viime keväänä mentiin ensikäynnille klinikalle silloin olo jotenkin helpottui. Mr:ltä ja minulta otettiin verikokeet ja muut testit. Kaikki tuntui olevan kunnossa muuten, mutta simpoissa oli jotain pientä häikkää, joka johtuu ilmeisesti valkosolujen suuresta määrästä. Mr. lääkekuurille jotta valkosolut normalisoituisivat. Seuraavalla käynnillä oli sitten munasarjojen varjoainekuvaus missä muuten kaikki tuntui olevan mallillaan, mutta vasemassa munasarjassani oli kiinni iso kysta. Kesän aikana se poistettiin ja sovittiin, että elo-syyskuun vaihteessa, jos edelleen ei mitään ole tapahtunut, niin jatketaan tutkimuksia. Kohta on se elo-syyskuun vaihde ja JÄNNITTÄÄ, pirusti. Toisaalta sitten päästään taas eteenpäin ja ehkä, ehkä tosiaan saisin sen onnellisen uutisen ennen joulua. Niin tai eihän sitä tiedä, jos vaikka jotain tapahtuu jo ennen elo-syyskuun vaihdetta.